Sophia Backlund
SB Dressage Ab Oy
"The more I learn, the more I realize how much I don't know"

Sivut

måndag 6 maj 2024

Pohjola Grand Tour Wääksyssä 4.5.2024

 Käytiin pe-la Wääksyssä ja lauantaina kisaamassa. Uutta tasoa tiedossa kun mentiin Pohjola Grand Touria ja Inter A-ohjelmaa. Perjantaina saatiin treenata kisaradalla ja se teki kyllä hyvää meille. Pippi on yleensä ekana päivänä uudessa paikassa hieman jähmeä, ja niin oli tälläkin kertaa. Kuitenkin vain hetken alussa, eikä ollenkaan niin paljon mitä viime vuonna :) saatiin Jassaltakin apua etätreeneinä ja oli hyödyllistä. Olin ehtinyt itse ratsastaa Pipillä vain pari päivää sen jälkeen kun hän tuli rusalta kotiin missä viettänyt pari kuukautta Jassan treeneissä, joten toki itsellä on vielä vähän hakemista että saadaan synkattua asiat taas Pipin kanssa yhteen. Paljon on kuitenkin neiti saanut voimaa varsinkin vaikeisiin asioihin niin nyt minun vaan täytyy löytää ne oikeat säädöt. 


Kuva: Hertjekker

Saatiin tehtyä hienot 7 ykköstä torstaina kotona treeneissä, perjantaina kisaradalla, ja lauantaina vielä verkassa mutta itse radalla olin itse liian myöhässä antamassa toiseen vaihtoon apua niin siinä meni sitten koko lävistäjälinja sekaisin kun en saanut sitä sitten enää vaihtamaan kun alku meni sekaisin. Kakkosissa on nyt joku oikosulku, Pippi luulee että sen pitää tehdä ykkösiä kun lähtee tekemään kakkosia niin niissä on nyt vähän sellainen vaihe. Kuitenkin ihan positiivinen mielestäni ja kunhan pääsen itse näitä enemmän tekemään taas niin Pippikin ymmärtää koska haluan kakkosia ja koska ykkösiä :) 





Kuva: Hertjekker




Itse lauantain suorituksessa olin tyytyväinen siihen kuinka Pippi vähän kuumeni radalla, en ollut ihan valmistautunut tähän kun yleensä hän on päinvastoin ja jää käsijarru päälle radalla. Mutta tämän pienen pinkeyden takia en uskaltanut antaa sen mennä kunnolla lisäyksissä niin jäi vähän kireäksi selästään, ja laukkalisäyksessä otti ja lähti vähän takapuoli toiseen suuntaan ja vaihtoon sitten potkaisi takajalalla vaikken koskenutkaan jalalla :D kuitenkin eka piaffi onnistui hyvin, passage ihan ok, toiseen piaffiin ajoin sitä liikaa eteen koska aloitin itse liian aikaisin, joten oma moka taas. Viimeisellä keskilinjalla tuntui passage lyhyeltä ja hyvältä, niin siihen olen tyytyväinen että saatiin tämä linja suoritettua koska helposti tässäkin on Pippi lähtenyt jarruttamaan koska tietää että pysähdys tulossa. 

Näillä monella virheillä kuitenkin olin niin tyytyväinen fiilikseen ja siihen että Pippi oli menossa ja antoi mun ratsastaa passaget ja piaffit, joten kunhan saadaan nyt vähän lisää aikaa vielä hitsautua yhteen uskon että nämä luokat tulevat onnistumaan vähemmillä virheillä :)


Seuraavaksi meillä onkin Jassan treenit täällä Vaasassa 10-11.5, ja sitten kisataan todennäköisesti 3 päivää Myrkyssä 24-26.5 joten sitä odotellessa!

Tänään Pippi oli vesimatolla ja huomenna myös, vähän palauttelua tähän väliin jotta jaksaa sitten taas hommia tehdä :) 


Kuva: Hertjekker

torsdag 2 maj 2024

Yritetäänkö herättää blogi taas eloon?

 Siitä onkin vierähtänyt pari vuotta kun olen viimeksi täällä käynyt. Ostin yritykselleni uuden tietokoneen joten tällä onkin nyt taas näppärää kirjoitella tänne blogin puolelle. Muuten olen elänyt paljon iphonen kautta ja kirjoitellut sillä someen, mutta tätä blogger- sivustoa on jotenkin hankala käyttää padin tai puhelimen kautta. 

kuva: Heidi Glader


Te jotka seuraatte meitä somessa tiedätte varmaan mitä meille kuuluu ja miten meillä menee, mutta otetaanpas lyhyt yhteenveto: 

Pippi on edistynyt sen verran että harjoitellaan jo piaffea passagea ja ykkösiä. Vaikeita asioitahan nämä on, ja paljon on vielä saatava voimaa ja tekniikkaa paremmaksi. Mutta onhan se mahtavaa että voidaan edes näitä asioita harjoitella! 


Nyt viikonloppuna olemme menossa Wääksyyn Pohjola Grand Touria kisaamaan, eli Inter A -ohjelmaa. Tällä hetkellä ei ole mitään tuloksellisia tavoitteita vaan ihan vaan omaa kokemusta varten sinne mennään :) 


Kuva: Hertjekker



lördag 19 juni 2021

Kisakausi käynnistetty ja PSG-debyytti tehty!

 Vihdoin on kisakausi lähtenyt käyntiin ja ollaan Pipin kanssa jo parit kisat ehditty startata. 



                      (ylläolevat kuvat Tampereelta 16.5.2021 ja kuvat ottanut Krista Rostén)

Kisakausi alkoi meidän osalta Tampereella 15-16.5. Pippi oli näissä kisoissa todella jännittynyt ja mulla oli vielä todella hukassa miten sitä pitäisi ratsastaa pitkän tauon jälkeen. Jotenkin olisi pitänyt muuttaa niin paljon asioita siitä miten Pippiä pitäisi ratsastaa ja kun sitten jäin asian kanssa niin yksin kun Pippi tuli kotiin niin jäin ehkä ylianalysoimaan ja tulkitsemaan joitain asioita väärin ja hukkasin vähän sen mun oman punaisen langan. Onneksi Jassa sitten tuli Tampereelle meitä auttamaan ja saatiin tehtyä sotasuunnitelma miten lähteä Pippiä treenaamaan ja etävalmennukset olisi mahdollista kiitos Pivon!

Tampereella startattiin lauantaina Va B junnujen joukkueohjelma, onneksi, sillä Pippi oli tosiaan niin jännittynyt, että oli tosi hankalaa ratsastaa, muoto oli aivan liian ylhäällä ja avoimena myös. Kuitenkin napattiin sijoitus tästä luokasta (65.7.%) mutta tosiaan fiilis oli kaikkea muuta kuin hyvää :D

Sunnuntaina saatiin sitten Jassalta verkka-apua ja sain Pipin paljon parempaan muotoon kun ajattelin sen pyöreämmäksi ja niskaa alemmas. Ratsastettiin Vaativa A, FEI esiohjelma 7-vuotiaille, joka on muuten identtinen nuorten esiohjelman kanssa mutta sarjoja tulee vain 3 joka neljännellä ja se linja tulee P:hen eikä F:ään (minkä sitten jälkikäteen huomasin kun ensin ihmeteltiin miksi mun suorituksesta otettiin -2% jokaiselta tuomarilta... ). Mulla oli lauantaihin nähden sata kertaa parempi fiilis radalla, MUTTA Pippi oli edelleen todella haluton varsinkin laukassa missä se otti ennen molempia piruetteja käyntiin kun lähdin valmistelemaan sitä, samatan alku ja lopputervehdykseen meinas pysähtyä jo ennen X:ää... Oltais ilman mun väärinratsastusta saatu 65.8% ja olisimme olleet kolmansia mutta tosiaan yksi väärinratsastus nykyään tekee sen että jokaiselta tuomarilta lähtee 2% lopputuloksesta pois.

Ennen seuraavia kisoja sain Jassalta apua etävalmennuksen kautta ja se mitä lähdettiin muuttamaan vähän takaisin, oli että mä ratsastan jalat irti ja yritän enemmän "innostaa" sitä työntekoon olemalla nopea ja napakka pohkeen kanssa ja sen täytyi siihen reagoida paljon nopeammin ja terävämmin, ja kantaa itseään itse eikä niin että mä pidän siitä kiinni (olin jostain syystä tarrautunut siihen jaloilla kiinni ja sillä tavalla mä en kyllä millään voi Pippiä ratsastaa :P), sekä muuttamalla muotoa vähän alemmas ja pyöreämmäksi, se ei saa liikaa nousta niskasta koska silloin lavat tipahtaa alas. 

Tämä auttoi tosi hyvin ja rupesin pikkasen jo löytämään sitä omaa fiilistä takaisin, kuitenkin on niin tärkeää, että on se oma tapa tehdä ja löytää sen oman fiiliksen koska silloin mä korjaan asioita vähän tiedostamatta, koska pääsin takaisin siihen moodiin missä mä tiedän mitä teen :D 




                            (ylläolevat kuvat Wääksyn kisoista ja kuvat ottanut Hertjekker)

Seuraavaksi suunnattiin sitten Wääksyn kansallisiin missä startattiin nuorten esiohjelma Vaativa A. Nyt kyllä ajattelin että en sitten hitto ratsasta väärin vaan nyt sarjoja tulee 5 joka neljännellä ja F:ään, mutta jotenkin meille tuli siinä kisapaikalla tosi kiire ja mun verkka jäi aivan lian lyhyeksi, olin myös vieläkin sen verran hukassa vielä oman ratsastuksen kanssa että kaikki energia ja keskittyminen jotenkin alitajuisesti meni siihen. Seurauksena, että ratsastin TAAS väärän tien, tällä kertaa käyntiohjelmassa kun lisätty käynti piti ratsastaa lyhyt lävistäjä kirjaimeen B mutta mä vedin sen lävistäjän P:hen... Tällä kertaa tämä sitten maksoi meille luokan voiton!!! Aargh voitte kuvitella kuinka paljon tämä jäi ärsyttämään.. Olisimme siis saaneet 66.4% ilman väärinratsastusta. Olin kuitenkin todella tyytyväinen että kahdelta tuomarilta (myös päätuomarilta) tuli 68% ja 67%:n tulos (ilman väärinrats), vaikka verkka jäi liian lyhyeen enkä saanut Pippiä ihan avuille (se menee vähän litteäksi selästään enkä saa sitä pyöreyttä ja jäntevyyttä esiin) mutta se teki puhtaat sarjat ja tällä kertaa ei ollut siirtämässä käyntiin kun valmistelin piruetit :D Eli kuitenkin ratsastettavuuden osalta paljon parempi kuin vaan 2 viikkoa aikaisemmin Tampereella. 

Kolmannet kisat tälle kaudelle käytiin sitten Ypäjällä 13.6, se oli Pohjola Small Tourin ensimmäinen osakilpailu ja oli kyllä kovatasoisin luokka mihin olen ikinä osallistunut! Samallahan tämä oli meidän Prix St Georges-debyytti! Vähän kyllä ajattelin ennen kisoja että mitä hittoa me mennään sinne debytoimaan noin kovatasoiseen kisaan mutta toisaalta mä sain siitä vaan enemmän potkua ja intoa suorittaa hyvin, ja on se vaan kiva kisata noin kovatasoisia ratsastajia vastaan kun näkee hyvää ratsastusta ja kyllä mä siitä inspiroidun enemmän kun lannistun :)

Pippi oli lauantaina kun tultiin Ypäjälle todella jännittynyt. Ratsastin hallissa koska ulkona satoi kaatamalla, ja sain aika kauan ratsastaa ennen kun sain Pipin vähän rentoutumaan ja avuille. Se ei ehkä ulos näy niin paljon jännityksenä kun Pippi jännittyy, vaan enemmän just sellaisena että se vähän kovettuu lihaksista ja ylälinja on turhan suora, se ei aktivoi sen vatsalihaksia ja nosta selkää tarpeeksi. Normaalisti kun se on niin pehmeä ja letkeä koko kropastaan ja just sen tuntuinen että sen voi laittaa mihin asentoon vaan, mutta kisoissa se vielä vähän sulkeutuu tällä tavalla eikä ihan päästä mua vaikuttamaan. 

Sunnuntain suunnitelma oli sitten kävellä kisapaikalle todella ajoissa jotta ehtisin kävellä tarpeeksi kauan rauhassa piktin ohjin ja tän kautta saada Pipin vähän hengittämään ja rentoutumaan. Tämä auttoi todella paljon ja verkassa mulla oli oikeastaan lähes sama fiilis mitä mulla ollut kotona kun ratsastan ja tästä olin todella iloinen se oli iso saavutus! Kisaradalle kun tultiin Pippi kuitenkin jännittyi taas todella paljon kun se pelkäs tuomarikoppeja, se lähes pysähtyi ekalla ravivoltilla kun se oli just tuomarikopin edessä ja laukassa sain aika lailla kantaa sitä ympäri. Tästä huolimatta onnistuttiin tekemään ehjä laukkaohjelma ja tästä olin NIIN tyytyväinen, koska laukkaohjelma onkin juuri meille se vaikein. Okei sarjat oli todella huojuvat, varsinkin neloset, sain kuitenkin kolmoset korjattua vähän suoremmaks joten siihen olin myös tosi tyytyväinen. Käyntiä mun pitää harjoitella nyt enemmän ja niitä hemmetin takareita koska takareista tuli huonoimmat numerot. Mutta mä en niitä toisaalta ikinä harjoittelekaan joten no wonder :D On ehkä yksi inhottavin asia mitä tiedän mutta nyt niitä täytyy vaan harjoitella, tai nopeasti siirtyä Inter-luokkiin missä niitä ei enää ole,hehhe. 


Ypäjän tulos 66,8% oli siis aivan super kun miettii että se oli Pipin eka PSG ja vielä jäi paljon parannettavaa :) sijoituttiin tässä 6/25.



                                  (ylläolevat kuvat Ypäjältä 13.6 ja kuvat ottanut Hertjekker)

Ypäjän jälkeen Pippi sai kunnon lomaviikon mihin on mahtunut liinausta, vapaapäivä, laukkapäivä Tinan kanssa, vesimattotreenejä, hammaslääkärikontrolli ja nyt loppuviikosta olen itse käynyt selässä vähän taas jumppaamassa sitä kasaan jotta päästään ens viikolla sitten taas treenaamaan. 

Seuraavat kisat olisi sitten Parvelan kansallisissa, mennään Va A-luokka siellä ja sen jälkeen pitää vähän katsoa jos lähtis Lappeenrantaan (mä vaan en tiedä haluanko laittaa Pippiä niin rankalle kun sinne on täältä n 8h matka ja siihen päälle 3 päivän kisat...) tai sitten jos mentäis parit PSG-luokat täällä vähän lähempänä, Luvialla ja Tampereella heinäkuussa. Pitää vähän katsoa ja miettiä tätä asiaa vielä :) 




söndag 11 april 2021

Pippi kotona taas!


Kuvista suuri kiitos taas Taru Arulalle! :)


 Kyllä se aika vaan nopeasti menee, vaikka toisaalta kyllä tuntuu, että Pippi oli tosi pitkään poissa. Alussa ajateltiin että Pippi olisi noin 3 kk Stellan luona mutta tosiaan treenit siellä sujui niin hyvin että päätettiin pidentää sessiota siellä ja loppujen lopuksi Pippi oli 5 kuukautta Stellan luona. Minullekin tämä "hevoseton" aika teki todella hyvää, sain panostaa valmennettaviin ja ratsutettaviin enemmän ja se on kyllä jotain mitä rakastan tehdä ja nyt kyllä aion jatkossakin yrittää pitää valmennuksia ja ratsutuksia vaikka Pippi kotona onkin :) Ja tietenkin se, että pystyi viettämään perheen kanssa enemmän sellaista rentoa normaalia arkea, teki todella hyvää. Täällä Vaasassa ei myöskään ole mitään parhaita treenimahdollisuuksia, puitteista valmentajiin (meillä kyllä käy huippuvalmentajia kuten Marko ja Jasmin, mutta ei kuitenkaan niin usein miten kaipaisi jos haluaa nousta seuraavalle tasolle), joten jos joskus haluan päästä sinne GP-tasolle tämä on mielestäni ainut järkevä ratkaisu tällä hetkellä.





Hyvin tämä systeemi on ainakin tämän talven toiminut, ja olen itsekin vähän kartalla siitä mitä Pippi ja Stella ovat talven yli treenanneet koska olen niin hyvin saanut Stellalta aina neuvoja joka kerta kun olen Boessa käynyt. Nyt tärkeimpänä pidän sitä, että täytyy koko ajan miettiä sitä, että Pipin keskivartalo on rehellisesti töissä jotta se pystyy nostamaan lavat ylös ja laskemaan takaosan mahdollisimman hyvin alleensa. Se ei saa enää lähteä huojumaan sivulta sivulle ja olla kroppa "löysänä"! 

Alussa kun Stella aloitti Pipin kanssa treenaamisen saatiin aika nopeasti jättää meidän Customi pois käytöstä sillä se oli ollut suurin syy siihen miksi Pippi ei ole päässyt käyttämään sen kroppaa oikein. Satulan piti istua hyvin, monta kertaa se on katsottu jne mutta jostain syystä se ei Pipille sovinnut vaan lukitsi hänen selänsä. Tästä syystä takapolvet ovat todennäköisesti rasittuneet kun ne joutuivat koville kun Pippi joutui kompensoimaan sitä ettei saanut selkää ylös ja laskettua takajalat rungon alle paremmin. 




Nyt pitkän etsinnän jälkeen löydettiin Pipille satula joka ei estä selän käyttöä ja josta mä myös tykkään paljon, nimittäin Childeric ja DNL-malli. Toivotaan, että tällä pärjätään nyt hetki :) Nyt kun on satuloita testannut jonkin verran huomaa todella selkeästi kun satula estää selän käytön, usein huomaan sen heti käynnissä kun Pippi vaan tunkee selän alas ja on tosi sitkeä pohkeille. Joissakin satuloissa se on sitten niin pinkeä ja ylireagoiva kyljistä ettei niissä pysty ollenkaan ratsastamaan. Parasta on kun löytää sen välimuodon, missä Pippi uskaltaa rentoutua mutta silti saa hyvin nostettua selän ylös satulan kanssa. 

Toinen asia mitä muutettiin oli kankikuolain, olen käyttänyt Sprengerin HO-kankikuolainta sekä Sprengerin HS kuolainta mutta kokeiltiin ohuempaa kuolainta, joka olikin sitten oikein superhyvä, Globuksen kankikuolain lyhyillä varsilla :) 

No nyt elämä sitten jatkuu taas kotona Stall Rideawayssa, ja nyt ollaan saatu kotitallille vesimatto!! Siis niin luksusta! Pippihän on paljon käynyt Stall Biskopeilla vesimattotreeneissä mutta nyt voidaan ottaa tämä vesimattotreeni mukaan viikko-ohjelmaan ja tarkoitus olisi, että Pippi kävisi noin kerran viikossa vesijumppailemassa. Uskon, että tämä on meille ihan superhyvä juttu ottaa mukaan treeni-ohjelmaan! 

Tän vlopun Pippi on ottanut rennosti mutta huomenna jatketaan taas vähän treenejä. Käytiin perjantaina kotimatkalla Teivon klinikan kautta. Olen halunnut viedä Pipin 2 krt vuodessa vet checkiin, ennen kisakautta ja kisakauden jälkeen, jotta kaikki pienetkin ongelmat voitais havaita ajoissa ja tiedän koko ajan sen terveyden suhteen missä mennään. Nyt Pipillä todettiin vähän hiekkaa mahassa, joten Psylliumkuuri heti päälle. Muuten kaikki oli kondiksessa joten ei kuin jatketa treenejä ja katse kohti kisakautta! :)




söndag 14 mars 2021

Piaffi aloitettu!

 Kävin taas pari päivää Boessa treenaamassa Pipin kanssa ja oi että, on neiti TAAS mennyt todella paljon eteenpäin. Nyt oli tapahtunut todella paljon ja edistystä todellakin tullut! Kyllä siinä kuitenkin aina menee oma aikansa saada hevonen uuden ratsastajan systeemiin ja kaikki palikat kohdilleen. 




Pippi näytti ja tuntui paljon varmemmalta liikkumisessaan ja nyt kun Stella ohjeisti mua miten korjata ja ratsastaa Pippiä niin Pippi reagoi heti oikein, eli mun oli myös paljon helpompi saada ideasta kiinni ja miten tehdä. 

Piruettilaukka on jo todella helppoa ja varmaa molempiin suuntiin, vielä käännetään aika isolla ympyrällä mutta siinä onkin tärkeintä askelten kontrolli ja tasapainon säilyminen. Pippi teki todella hienot avot ja varsinkin sulut ravissa, nyt se iso tahdikas ja jäntevä ravi säilyi koko sulun läpi ja oli suht helpon oloista. 





Sarjavaihdot vaativat vielä työtä että ne pysyvät suorassa ja tasapaino säilyy mutta kyllä nekin varmasti siitä pikkuhiljaa :) Paras juttu ja pieni yllätys mulle oli, että Pippi on oppinut piaffin!! Mä olen aina ajatellut että se tulee olemaan sille vaikeeta just kun se on vähän iso ja hidas ravissa mutta se onkin yllättävän ketterä ja nopea siinä piaffissa! Ihana paras Pippi. Nythän piaffi on vasta alussa ja vaatii vielä työtä mutta olen ihan varma että siitä tulee ihan superhyvä! 

Pääsiäisen jälkeen on tarkoitus, että lähden taas Boeen ja olen siellä vähän pidempään treenaamassa jotta saan mahdollisimman hyvät työkalut jatkaa treeniä kotona Pipin kanssa, koska sitten otan Pipin mukaan kotiin < 3 toki on tarkoitus valmentautua myös kotona :D mutta just, että saan Stellalta tarkat neuvot siitä, miten hän on Pippiä nyt ratsastanut ja kouluttanut jotta voin jatkaa samalla tiellä. 




Taru Arola kävi taas ottamassa upeita kuvia meistä ja tämän postauksen kaikki kuvat ovatkin Tarun käsialaa :) 


måndag 22 februari 2021

Miten kehittyä ratsastajana ja pitää motivaatio yllä?

 Kiitos tästä postausideasta jonka sain instagramin kautta :)

                                                                      (Taru Arola)



Varsinkin näin korona-aikoina kun kisoja ei samalla tavalla järjestetä, voi olla hankalaa pitää motivaatio yllä ja ajatella miten pääsisi kehittymään. Toki on paljon teitäkin jotka ette ollenkaan kisaa, mutta uskon, että kaikki tarvitaan motivaatiota joillain tapaa ja tuntea, että jotenkin on mahdollista kehittyä ja päästä eteenpäin. 

Se mitä mä näen kaikista tärkeimpänä, on se halu kehittyä ja oppia uutta ja olla avoin eri tavoille tehdä asioita. Jos mieli on avoin uusille asioille, voi myös oppia uusia juttuja ja ehkä oivaltaa asioita eri tavalla kuin jos vain menee sen oman kaavan mukaan koko ajan. Se on ehkä kaikista vaarallisinta, jos uskoo että vain se oma tapa on se ainoa oikea. Mitä enemmän työkaluja meillä on, sen taitavammaksi ratsastajiksi me voidaan tulla. Kuten minäkin olen saanut Stellalta nyt paljon uusia näkemyksiä miten tehdä asioita, asioita joita mä olen ennen tehnyt hieman eri tavalla tai ehkä jopa samalla tavalla mutta vaan ajatellut asian eri tavoin. Näin sitä oppii ja mieli avartuu!

Kotisohvaltakin voi oppia paljon uutta teoriassa, esim katsomalla hyvää, ja ei niin hyvää ratsastusta ja miettiä mitkä avut saivat hevosen reagoimaan niin kuin se reagoi. On se kuitenkin se itse ratsastaminen joka opettaa eniten. Kaikki hevoset opettavat meille jotain, riippumatta tasostaan. Mielestäni hevoset ovat ne parhaimmat opettajat joten kannattaa yrittää päästä ratsastamaan mahdollisimman paljon eri hevosilla jos haluaa kehittyä ratsastajana lisää. Ei sen tarvitse olla mikään GP-tykki jotta opit, ihan kaikki hevoset opettavat meille jotain jos me vaan osataan antaa heidän se tehdä :) 

Aaveen.net
                                                                  Kuva: Aaveen.net


Mä yritän itse katsoa paljon hyvää ratsastusta, nykypäivänä se on helpompaa kuin koskaan. Parasta on katsoa valmennuksia tai kisaverkkoja, missä pääsee näkemään miten huippuratsastajat korjaa virheitä ja ohjaa hevosta parempaan suorittamiseen. 

Motivaation ylläpitämiselle neuvoisin tekemään konkreettisia tavoitteita, viikkotasolla, kuukausitasolla, ja vuositasolla. Voi miettiä, missä ollaan nyt hevosen kanssa, mikä sujuu ja mikä ei ja miksi. Ja sitten lähteä suunnittelemaan yhtä asiaa kerrallaan mitä haluaa parantaa ja miten. Näitä voi sitten esim kuukauden päästä taas miettiä ja katsoa, onko onnistunut parantamaan asiaa vai ei, jos ei niin miettiä taas miksi, ja miten sitten muuttaa suunnitelmaa jotta asia saadaan parannettua seuraavan kuukauden aikana, esimerkiksi. 

Oman ratsastuksen videointi on mielestäni todella opettavaista, ollaan yleensä itse kaikista kriittisempiä itsellemme, joten kun videolta näkee miltä meno näyttää on helpompi saada kunnon motivaatio parantaa niitä heikkoja kohtia seuraavalla ratsastuskerralla :) 

Nythän on myös ratsastajan oheistreeni ollut paljon tapetilla, se joka tietää eron miltä tuntuu ratsastaa kun on hyvässä fyysisessa kunnossa vs. silloin kun ei ole, ymmärtää oheistreenin merkityksen ja se itsessään varmasti motivoi jo paljon siihen että jaksaisi oheistreeniä tehdä. Se oikeasti vaikuttaa paljon siihen meidän kehonhallintaan ja sen kautta apujen käyttöön. On tosi tärkeää, että me tunnetaan meidän lihakset ja tiedetään miten niitä käyttää. Jos ei pääse kovin usein ratsastamaan voi vaikka panostaa tähän puoleen enemmän. Niin mä olen tehnyt nyt kun Pippi on poissa, kaikki aika pitää käyttää hyödyllisesti! 

Pienillä asioilla voidaan saada isoja muutoksia aikaan, se on ehkä tärkein muistaa tässä motivaation ylläpitämisessä. Kaiken ei aina tarvitse olla niin suurta ja isoja muutoksia vaativaa, pienistä asioista ne isot muutokset sitten pikkuhiljaa tulee. Jos asettaa itselleen liian kovat tavoitteet voi se tappaa motivaatiota kun tuntuu liian vaikealta saavuttaa ne. Sen takia tykkään itse tehdä aina isomman pidemmän tähtäimen tavoitteen, ja sitten pilkkoa se alas niin, että on se viikkotavoite, tai vaikka vain päivän tavoite. Siitä se rakentuu sitten pikkuhiljaa, pienin askelin eteenpäin :) 


                                                                   Heidi Järvi


torsdag 18 februari 2021

Treeni-oivalluksia!

 Kävin viikko sitten taas moikkaamassa Pippiä (yritän päästä noin 2-3 viikon välein aina siellä pari päivää itsekin valmentautumassa, työn ja perheen takia en nyt useammin pääse mutta onneksi Pippi saa sitten munkin puolesta siellä treenata täysillä :D)

Kuvista kiitos Taru Arolalle! Pippi hienona Equestrian Stockholmin uudessa "Parisian Blue"-mallistossa :)


Tuntuu, että joka kerta saan sellaisia makeita "ahaa-elämyksiä" mitä ajattelin nyt tänne jakaa, on sitten minullakin kaikki kirjoitettuna ja voin sitten lukea näitä uudestaan kun täällä taas yksin Pipin kanssa treenailen. 

Iso juttu mitä on tapahtunu tässä on se, että Pipille piti löytää satula jossa se pääsee käyttämään selkäänsä oikein. Sen oma satula lukitsi sen selkää ja varsinkin laukassa tämä on selkeästi näkynyt kun laukka ei ole pyörinyt, Pippi ei ole saanut selkää kunnolla ylös jotta voisi työntää takajalat kunnolla alle = on siis kulkenut ikään kuin kahdessa osassa ja rämpinyt etusilla eteen: laukka ei pääse pyörimään. 

Tässä kyllä taas huomaa sen kuinka tärkeää on oikeanlaiset varusteet jotka sopivat hevoselle! Pippi onkin muuttunut kropastaan niin paljon, että satula ei vaan sille istu enää. En ole vielä löytänyt uutta satulaa, olen jotain yrittänyt kokeilla kun olen Boessa käynyt mutta on vähän hankalaa, ehkä helpompi sitten kun tuon sen kotiin saan rauhassa kokeilla satuloita sitten. EHDOTUKSIA saa laittaa mulle ja kertoa missä satuloissa te lukijat ratsastatte ja mistä tykkäätte :) 

No kun saatiin tämä ongelma ratkaistua, huomasi suuren eron kun Pippi pääsi rehellisesti käyttämään sen kroppaa ja selkää, hevonen lähti lyhenemään ihan silmissä :D Sen kanssa on nyt ollut tärkeintä vahvistaa keskivartaloa, jotta saa vahvemman kropan ja käyttäisi itseään enemmän just lihaksilla eikä vaan "jousilla". Senhän ei ole hankala liikkua isosti mutta tavallaan kun se tekee sen se käyttää jänteitä enemmän ja "vetää" itseään eteen, ja se ei ole oikea tapa. Vaan kroppa piti saada vahvistettua jotta se käyttäisi itseään enemmän lihaksilla ja sen kautta saada sitten sellaista raamia sen liikkumiseen, ettei se vaan holtittomasti liiku joka suuntaan ja kroppa vähän "heiluu" mukana. Tämä onkin ollut minulle koko ajan tosi iso haaste kun en ole ikinä päässyt tämmöstä hevosta ratsastamaan joka on niin äärimmäisen irtonainen ja liikkuva. Yleensähän niitä raameja yritetään venyttää hevosessa mutta Pipin kanssa on ollut vähän päinvastoin, että ensin pitää saada se liikkuminen hallintaan ja pienemmäksi.



Teknisestä ajattelua ratsastuksessa on ollut, että mun pitää koko ajan ajatella, että se on pehmeä ja läpi niskastaan, ei saa kuitenkaan mennä liian alas ja pitkälle kaulalle, vaan yrittää pitää se suht lyhyeenä, silloin se pääsee parhaiten työskentelemään vahvalla kropalla. Sitten puolipidätteissä ajatella että tuon sen rintakehän mun luo, takajalkojen päälle. 

Suluissa löysin aivan mielettömän mahtavia askelia kun vaan tajusin miten ne pitää ratsastaa :D Siinä on helposti Pippi aina vähän lähtenyt taipumaan vaan liikaa ja juoksemaan liikaa sivulle (näissäkin saadaan kisoissa silti aina 7-7,5 mutta kun näistä voisi saada vielä paremmat numerot!), mutta kun opin nostamaan sen sisäetujalkaa ylös ja viemään lavat enemmän edellä menosuuntaan sain kasvatettua sen ravia sulun sisällä ja siitä tulee sitten ihan erinäköinen sulku kun askel lepää ja ulkoetujalka tulee isosti sisäetujalan ympäri! 



Piruettilaukassa mun täytyy ajatella ihan päinvastoin miten mun omat aivot tällä hetkellä ajattelee: Kun Pipin voima loppuu haluisin auttaa sitä maiskuttamalla ja vähän "hoputtamalla" mutta silloin mä vaan hoputan sitä liian kiireiseksi ja silloin sen on mahdotona jäädä takajalkojen päälle lähes paikalleen. Mun täytyy oppia antamaan sen piruettilaukan tahdin tulla hitaaksi, mutta vahvaksi, ja ajatella enemmänkin niin että nostan uuden laukan aina kun voima loppuu, ja nostaa se rintakehä ylös takaosan päälle. Piruettilaukassa sen pitää laukata paikallaan, ja jotta pirueteista voi tulla oikein hyviä, täytyy tässäkin askeleen levätä. Siinä onkin sitten suuri ero jos askel lepää sen takia että hevonen on hidas ja pohkeen takana, tai sen takia, että se on niin koottu ja pystyy pitämään painon pidempään takaosan päällä, askeleet ovat tälloin paljon voimakkaampia ja itselläkin on helppo istua siinä eikä tule sitä tunnetta että täytyy puskea hevosta koko ajan jaloilla eteen. 

Toinen juttu mitä olen täällä oppinut, on ratsastamaan Pipin lavat aina hieman ulos ja takaosa millin verran sisään, itse olen jotenkin aina ajatellut päinvastoin. Varsinkin laukassa huomaa, että se saa paljon helpommin selän ylös kun ajattelee asennon näin. Ravissa sitten taas halutaan saada se hieno ulkoetujalka esim kulmissa, silloin täytyy antaa ulkoetujalan hieman "venyä". Tätä nyt ei saa ajatella niin, että hevonen saa lössähtää ulkokyljestä, enemmänkin se, että kun keskivartalo on vahva ja hevonen kantaa itseään siinä niin se myös voi vähän lähteä venyttämään sitä ulkolapaa ilman että koko ulkokylki menee pitkäksi. 

Kyllä tässä on taas tullut huomattua sen HYVÄN ja aidon perusratsastuksen merkityksen!! Kun nämä kaikki palikat saa kohdalleen ja hevosen työskentelemään oikeinpäin, ei ne temput ole millään tavalla sen jälkeen vaikeita. Saman olen kyllä jo kauan sitten itsekin oppinut mutta tässä se taas korostuu, mitä vaikeammalle tasolle mennään, sen tärkeämpää se on. 

(Vähän Stellan sanoja lainaten) Kyllähän salillakin voi lähteä nostamaaan isoja painoja vaan samantien mutta jos tekniikka on väärä, se kipeyttää kropan ja pahimmassa tapauksessa kroppa menee rikki. Jos keskitytään enemmän siihen tekniikkaan ensin ja vahvistetaan ne lihakset jotka auttavat meitä tekemään liikkeet oikein, saadaan paljon kestävämmän kropan ja liikuminen on paljon helpompaa ja kivempaa pitkän päälle :) 





lördag 23 januari 2021

Talven yli tehotreenissä Stellan luona!




 Olen koko ajan miettinyt, että haluan jossain vaiheessa laittaa Pipin pidemmäksi aikaa jatkokoulutukseen jollekkin todella taitavalle ja kokeneelle GP-ratsastajalle jotta saisin apua Pipin koulutuksessa kohti GP:tä. Viime loppukesällä jo mietin, että tän talvena olisi oikein hyvä ajankohta tähän. Syksyllä jo juttelin Stellan kanssa ja päätin viedä Pipin Boeen marraskuun alussa. Alustavasti mietittiin, että Pippi olisi siellä noin 3-4 kk treenissä ja ottaisin sen sitten viimeistään helmikuun alussa kotiin. Mutta nyt tämä onkin osoittautunut todella hyväksi ratkaisuksi, Pippi edistyy todella hyvin ja tottakai tästä saa paljon enemmän irti kun pidän Pipin siellä vähän kauemmin, ainahan kestää, että uusi ratsastaja ja hevonen pääsee tutustumaan ja oppii tuntemaan toisensa. Joten nyt suunnitelma on, että Pippi on huhtikuun alkuun Stellan luona. Minä käyn siellä niin usein kun pääsen, nyt olen ollut noin 2-3 viikon välein siellä ratsastamassa. 

(Taru Arola on kaikki kuvat ottanut, onkin ollut niin kivaa kun Taru käy meitä Boessa myös moikkaamassa tosi usein <3 )



On mahtavaa, että täältä Suomesta löytyi näin hyvä paikka ja että kaikki on sujunut niin hyvin. Stellan ratsastustyyli sopii Pipille tosi hyvin ja on ollut todella opettavaista saada täysin uudet silmät Pipin päälle. Asioita kuitenkin voi nähdä niin eri näkökulmista ja ratkaista asioita niin eri tavoilla, vaikka tavoite onkin sama. Joten tämä on kaikin puolin todella opettavaista aikaa meille nyt :) 

Minä olen päässyt valmentamaan ja ratsuttamaan todella ahkerasti täällä Vaasassa ja olen nauttinut tästä todella paljon ja huomaan, että tämäkin on asia johon haluaisin enemmän tulevaisuudessa panostaa. Eri hevoset opettaa niin paljon ja on kiva miettiä miten ratkoa muittenkin hevosten ja ratsukoiden ongelmia. Parasta toki on kaikki mukavat asiakkaat :)

Se mihin Pippi on nyt saanut eniten keskittyä on löytää keskivartalo, sen täytyy aktivoida keskivartalo paremmin ja olla jämäkkäämpi liikkuessaan. Pippihän helposti vaan liikkuu isosti ja vähän "huojuu" koska se helposti vähän vetää itseään eteenpäin etujaloilla ja silloin keskivartalo ei tee oikeanlailla töitä. 

Toivottavasti seuraatte meitä myös instagramissa SB_Dressage_ sinne laittelen tiheämpään tahtiin päivityksiä, videoita ja kuvia :) 



Ja hei jos haluatte, että tulen valmentamaan muuallepäin Suomea niin sekin on mahdollista järjestää, esim viikonloppu-kurssi, mulle voi laittaa asiasta Whatsapp-viesti: 0407780870. Myös jos olet hevostasi myymässä tai hevosta ostamassa niin voin näissäkin asioissa auttaa! 

måndag 17 augusti 2020

73,228% Vaativasta A:sta!!!


Pori 14.8 kuva: Taru Arola

                                                    (Pori 14.8 kuva: Taru Arola)

Siis wow tämä hevonen... Nyt ollaan ehditty 3 starttia taas tehdä tässä viime postauksen kirjoituksen jälkeen, debytoitiin Kokkolassa Vaativa A-tasolla, ja tehtiin meidän toinen Vaativa A heti seuraavana viikonloppuna. 

Jos nyt aloitetaan Kokkolan kisoista, niin oltiin siellä la-su 8-9.8, Pippi yöpyi ekaa kertaa jabassa ja hyvin meni! Vaikka Kokkolaan on vaan noin puolitoista tunnin matka Vaasasta, päätin kuitenkin, että on kivempi yöpyä kisapaikalla, ja mun startti lauantaina olikin vasta 18.30 aikoihin illalla niin oli ihan kätevää jäädä yöksi. 

Lauantaina tosiaan startattiin meidän eka yhteinen Vaativa A, ohjelmana Vaativa A:2, joka on kyllä tosi mukava ohjelma aloittaa tällä tasolla, kun se on varmaan helpoin Vaativa A-tasoine ohjelma mitä löytyy. No tietysti lauantaina oli Suomen helle-ennätys just Kokkolan suunnalla :D meinattiin siis kuolla sinne kuumuuteen se oli ihan jäätävää. Pippi kyllä kestää kuumuutta hyvin, mutta toki se vaikuttaa kun yhtäkkiä tuli näin lämmin. 

Olin aamulla ratsastanut pienen hölkän kotona ja suunnittelin tekeväni 30 min verkan kisoissa. No jo kun olin 20 min verrytellyt sanoin, että nyt mun pitäis mennä radalle koska Pippi tuntuu niin hyvältä. Tämän jälkeen meno oli vain alaspäin, ja luokka oli vielä pahasti myöhässä niin meidän verkka venyi loppujen lopuksi 50 min:ksi... Eihän Pippi jaksanut enää oikeen ollenkaan, väsähti tosi pahasti radalla, sain kantaa sen koko ohjelman läpi. Eihän se ehkä NIIN pahasti näy ulospäin, tekihän se vaaditut tehtävät, paitsi sarja meni rikki, ja ruuvasi toisen takaosakäännöksen kun oli pohkeen takana.. mutta tosiaan kun tietää miten hyvä se voi olla niin olihan ero siihen todella iso. 

Mutta ei auta, nää on näitä, kuitenkin saatiin 67,5% ja toisen sijan heti debyytissä! Sunnuntaina mentiin sitten junnujen esiohjelma eli Va B-luokka, oli kiva siirtyä vähän helpompaan luokkaan kun lauantaina oli tuntunut vähän vaikealta. Verkkasin nyt noin 15-20 min (ilman aamuhölkkää, Pippiä vaan taluteltiin aamulla) ja tämä oli niin paljon parempi suunnitelma! Pippi oli jopa vähän kuuma radalla ja vei mua pikkasen laukkalisäyksissä, mutta huomas, että sillä oli hauskaa ja se halusi tehdä ja suorittaa. Se olisi voinut olla rehellisemmin selän läpi ja me mokattiin kyllä alku-ja lopputervehdykset kun ne tuli ravin kautta alas ja käynnin kautta liikkeelle :D mutta saatiin tästä ohjelmasta taas lähes sen 70%, eli 69,5% ja voitettiin se luokka, sekä 400 €:n rahapalkinnon kun tämä oli Kokkolan 400-vuotis juhlaluokka!



Eli ihan huikea viikonloppu kuitenkin Kokkolassa! Itseäni jäi kyllä vaivaamaan se, ettei Pippi ollut ihan niin rehellisesti läpi ja kantoi itseään niin hyvin miten se voi tehdä, silloin toki on vaikeampi myös suorittaa tehtävät ihan niin hyvin. 

Joten onneksi meillä oli ennen Porin kisoja Jassan valmennus perjantaina, ja sain taas vähän muistutusta siitä, että en saa päästää Pippiä liian helpolla aina :D jäädään ehkä molemmat tyytymään siihen pikkusievään joka ei kuitenkaan sitten ole sitä mihin me pystytään, ja silloin Pippikin pikkuhiljaa tippuu lapojensa päälle eikä oikein kanna itseään rehellisesti. 

Saatiin hyvät treenit tehtyä ja mulle nyt kunnon kotiläksyt kyllä! Tää on just tätä kun paljon menee yksin niin ei aina huomaa kun rupeaa pikkuhiljaa asiat valumaan käsistä.. Pippikin on sellainen hevonen että sen kanssa pitää olla koko ajan äärimmäisen tarkka!! 

Porissa sitten lauantaina mentiin ekaa kertaa nurmella! Sielläkin oli tosi lämmin, ja luokka oli myöhässä. Joten mun verkka venyi taas vähän pitkäksi muttei mitenkään tosi pahasti. Radalla Pippi vähän kyllä ihmetteli nurmea ja valkoista aitaa, ei oikeen hahmottanut raviohjelmassa miten ratsastaa kulmat joten siinä tuli pienet mokat kun ei saatu ratsastettua kulmia sujuvasti. Ravilisäykset sujui tosi hyvin, ja takaritkin onnistui hyväksyttävästi :D sarja onnistui oikein hyvin joten siitä olin tosi onnellinen! Muutenkin laukkaohjelma sujui paremmin kuin ravi-ohjelma, ja se oli tosi kiva koska ravi nyt yleensä on se meidän vahvuus. Vaikka tuli niitä pikkuvirheitä (Pippi myös siirtyi melk raviin kun valmistelin vaihtoa pitkällä sivulla oikeasta vasempaan) niin mulla oli oikeen hyvä fiilis radan jälkeen. Varmaan just sen takia, että laukkaohjelma kuitenkin sujui hyvin ja sarja meni hyvin :) 

En kyllä kuitenkaan ollut uskovan korviani kun kuulin meidän tuloksen: 73,228%!!! Eihän sellasta voi saavuttaa :DD aivan älytöntä mutta kyllä Pippi vaan on niin mieletön hevonen! Sillä on just sitä pehmeyttä ja sujuvuutta että kaikki tehtävät on helppo sen kanssa suorittaa ja kaikki 3 askellajia hyvät.

                                                    (Kaikki alla olevat kuvat Taru Arolan ottamia) 








Onhan se vienyt hemmetin monta tuntia satulassa, paljon treenejä, paljon epäonnistumisia ja epätoivon tunteita (varsinkin sen laukan kanssa :D) että ollaan päästy tähän pisteeseen. Ja siis kun vieläkin on vaikka ja kuinka paljon töitä edessä perusasioitten kanssa, niin on kyllä huikeeta kun saa tämmöstä palautetta siitä työstä mitä tähän mennessä ollaan tehty < 3 

Nyt Pippi saa alkuviikon taas palautella ja tänään oli taas lihashuolto ja palautteleva hieronta. Huomenna meen taas selkään ja vähän jumppaan sitä, ja ajattelin mennä puomeja keskiviikkona. Viikonloppuna otetaan sitten taas työmoodi päälle, mutta nyt yritän unohtaa "kisaratsastamisen" ja löytää taas enemmän sitä pehmeyttä ja rehellistä liikkumista, haluan saada sen nyt taas vielä paremmin selän läpi kantamaan ja pehmeämmäksi niskastaan. On ehkä nyt vähän painettu sellaista kisaratsastamista nimenomaan missä Pippi on vähän saanut tukeutua mun käteen liikaa, niin nyt takaisin siihen moodiin mitä meillä oli keväällä, pyöreämpi rennompi muoto ja vähän rennompaa liikkumista :) 


                                            Ja nämä alla olevat kuvat Porista, Josefiina Heinisen ottamia :) 

                                                    KIITOS TARU JA JOSEFIINA KUVISTA!!







söndag 12 juli 2020

Kauden toinen startti taas 69,6% tulos ja voitto!

Eilen lähdettiin päiväreissulle Luvialla kansallisiin kisoihin, missä startattiin FEI junnujen joukkueohjelmassa. Joukkueohjelma on paljon vaativampi kuin esiohjelma, siinä on enemmän tehtäviä peräkkäin ja paljon vaihtoja. Varsinkin nuo radan poikki vaihdot ovat vaikeat! Kaikista haastavinta mun mielestä kuitenkin ovat takaosankäännökset enkä niitä edes ollut harjoitellut!! Tyhmä minä.. En oikeen tiedä miksi niitä ei ole harjoiteltu mutta voin kertoa, että tämän jälkeen niitä ruvetaan harjoittelemaan paljon enemmän! Samaten pysähdys ja peruutus, sitäkään ei olla harjoiteltu ja tottakai nämä eivät onnistuneet kauhean hyvin sitten radalla.

Kaikista tämän postauksen kuvista kiitos Fanni Laineelle :) 




Pippi oli aamulla oikeen hyvän tuntuinen kun ratsastin sen ennen kun lähdettiin kisoihin. Kisaverkassa en saanut sitä niin hyväksi ja kantamaan itseään niin hyvin mitä se yleensä tekee, ja sama fiilis jatkui myös radalla. En niinkun löytynyt sellaista "flow-tilaa" missä kaikki vaan mene sujuvasti eteenpäin :P No, kuitenkin yritin parantaa viime radalta joitain asioita, taivutin avoissa enemmän, yritin saada vasemman laukkasulun paremmin alkuun ettei mennyt takaosa edellä, lisätyn käynnin ratsastin nyt enemmän eteen, saatiin siitä nyt 8 molemmilta tuomareilta (tuo käynti on tosi arvokasta kun se on x2), ja vaihdotkin onnistuivat oikeen hyvin, saatiin jopa yksi 8 niistä!

Te jotka meitä ootte seurannut, tiedätte kuinka paljon me ollaan takkuiltu vaihtojen kanssa, joten tuntui niin mahtavalta että kaikki vaihdoit onnistuivat hyvin ja että vielä saatiin erikseen loppukommenteissa mainintaa meidän hienoista lennokkaista vaihdoista! Hyvä Pippi!!

Kyllä se kova sinnikäs työ yleensä kannattaa. Vaikka nyt ollaankin tavallaan jäljessä kisasuunnitelmissa (kun ostin Pipin ajattelin että päästäis kisaamaan Va A:ta jo Pipin 8-vuotis kaudella :P) niin tunnen kuitenkin, että tämä on ollut paljon fiksumpi tapa edetä, ollaan oikeasti panostettu perusliikkumiseen nyt tosi kauan, ja se nyt rupeaa tuottamaan tulosta! Se, että saadaan lähes 70% vaikka kaikki ei onnistu nappiin, ja paljon parannettavaa on, osoittaa mun mielestä tosi hyvin just sen, että perusasiat ovat nyt niin hyvin kunnossa, että kuitenkin voidaan suorittaa kaikki tehtävät aika varmasti saaden seiskoja kaikesta ok:sti tehdystä, hyvin tehdyistä tehtävistä tulee 8 ja ne jotka omasta mielestä epäonnistuu jää kuitenkin siihen kutoseen, eikä alemmas. Sitten Pippi on kyllä siitä ihan mahtava kun se ei kyttää mitään eikä jännity kisapaikalla (heh, tästä tosiaan onneksi otettiin kunnon keskustelu pari viikkoa sitten että ei saa kyttäillä :D)



Se tunne, kun mä meen radalla ja voin vaan istua vakaasti ja pienillä avuilla korjata asioita, ja pienillä avuilla viedä Pipin eri tehtäviin, on ihan supermakeaa! Se ei vaan tule itsestään vaan vaatii tosi paljon työtä, ja just että jaksaa vaan hinkata niitä "tylsiä" perusjuttuja. Mutta kun ne perusjutut vaan on kaiken A ja O, siihen ihan kaikki kouluratsastus perustuu, sitä perusratsastusta se on ihan sinne GP:hen asti! Jos esim sulku epäonnistuu, se johtuu siitä että jotain perusasioita ei ole työstetty tarpeeksi. Temput on helppoja kun perusta on kunnossa! :)




Nyt Pippi saa taas pari päivää vähän palautella, oikeastaan koko alkuviikko tehdään nyt jotain ihan muuta kuin treenataan koulua, mutta sitten loppuviikosta otetaan taas treenimode päälle ja ruvetaan katsomaan enemmän sarjavaihtoja ja piruetteja. Ajattelin, että Kokkolassa elokuun alussa voisi olla sopivaa debytoida Va A-luokassa, siellä olisi tarjolla Va A:2 sunnuntaina. Pitää sitten katsoa mihin luokkaan osallistutaan lauantaina, siinä on sennujen aluemestaruusluokka junnujen joukkueohjelma ja sitten Va A:0, en vaan tiedä onko tuo A:0 turhan vaikea meille vielä. Mutta katsotaan :)

En halua tosiaan kiirehtiä luokkaan missä millään tavalla tuntuu, että on liian haastavia tehtäviä. Tärkeintä on pitää kisaaminen sellaisella tasolla, että sinne mennään oikeasti näyttämään osaamiset, eikä yrittämään liian vaikeita juttuja jotka eivät kotona ole vielä täysin hallussa :)